Ravintoetu

Ravintoedulla tarkoitan työnantajan mahdollisuutta tarjota työntekijöilleen aterioita (osittain) verovapaana etuna.

Verovapaa etu taas tarkoittaa yhtiölle kulua, josta siis myöskään työntekijälle ei koidu veroja.

Kyse on tilanteesta, jossa työntekijä aterioi itse, eikä lounas kuulu kokous-, neuvottelu- tai edustustarjoiluihin. Edellä mainituissa tapauksissa veroedut ovat yleensä ravintoetua korkeammat.

Tarkastelen asiaa pienen työnantajan näkökulmasta. Tällöin vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: lounassetelit tai -saldo sekä sopimusruokailu tietyn ravintolan kanssa. Ravintoetua voi antaa enintään yhden aterian verran jokaista tosiasiallista työpäivää kohden.

Lounassetelit tai -saldo

Lounasseteleitä tai kortille ladattua lounassaldoa voi ostaa useilta eri palveluntarjoajilta. Käytännössä kortille ladattu saldo on täysin ylivertainen, koska jos lounas maksaa vähemmän kuin 10,30€, ei erotus mene hukkaan vaan jää kortille. Maksutapa käy useimmissa ravintoloissa.

Järjestely toimii niin, että työnantaja voi tarjota työntekijöilleen enintään 10,30€ aterian siten, että 75% tästä edusta on veronalaista ja siten 25% eli maksimissaan 2,575€ jää verovapaaksi. Verovapauden tuomaa “alennusta” lounaasta voi laskea vaikka 30% veroprosentin mukaan, jolloin 30% 2,575 eurosta tekee noin 0,77€ alennusta per lounas. Jos lounas maksaa yli 10,30€, on ylittävä osa veronalaista etuutta.

77 sentin alennusta täytyy sitten verrata setelien/korttien toimittajien kustannuksiin. Valitettavasti pienten työnantajien tapauksessa kustannukset helposti syövät veroetua turhan paljon, kun seteleitä/saldoa ostetaan vain pieniä määriä.

• Voi käyttää eri ravintoloissa eli sopii liikkuvalle työntekijälle
• Vain 25% osalta verovapaa
• Seteleiden/korttien toimittajien kustannukset

Sopimusruokailu

Työnantaja tekee sopimuksen yhden tai useamman ravintolan kanssa. Ravintola laskuttaa yhtiötä sovituin väliajoin. Ravintolat ottavat yleensä muutaman euron laskutuslisän per lasku, mutta se on pientä suhteessa seteleiden/saldon kuluihin.

Tässä matematiikka menee niin, että työntekijän omavastuu eli verollinen etuus on tänä vuonna (2017) 6,40€ ja loput enintään 10,30 euroon saakka verotonta etuutta. Verottoman etuuden maksimimäärä on siis 3,90€, josta 30% laskettuna tekee 1,17€ alennusta per ateria.

• Lounasseteleitä/saldoa parempi etu
• Järjestelyn pienet kulut
• Toimii vain sopimusravintoloissa, ei sovi yhtä hyvin liikkuvalle. Toki on olemassa ketjuja, joilla ravintoloita eri paikoissa.

Arvonlisäveron vähennysoikeus

Yllä olevat laskelmat on tehty yritykselle, joka ei saa vähentää arvonlisäveroa. Arvonlisäverovelvolliset yritykset saavat vielä pientä lisäalennusta, jonka lasken tässä auki. Käytännössä ALV-vähennyskelpoista on omavastuuosuuden (75% tai 6,40e) ylittävä osuus.

Lounasseteli/-saldo

• Lounas maksaa 10,30€
• Omavastuuosuus 75% 7,725€, verovapaan edun osuus 2,575€
• ALV:n osuus (14% kanta) 2,575 eurosta on 0,316€
• Tuloverotuksessa vähennettävää jää yhtiölle: 2,575€-0,316€=2,259€ per ateria, 30% laskettuna alennusta 0,678€
• Alennusta yhteensä 0,316€+0,678€ = 0,994€ per 10,30€ maksava ateria

Sopimusruokailu

• Lounas maksaa 10,30€
• Omavastuuosuus 6,40€, verovapaan edun osuus 3,90€
• ALV:n osuus 0,479€
• Tuloverotuksessa vähennettävää jää yhtiölle: 3,90€-0,479€=3,421€, 30% laskettuna 1,026€
• Alennusta yhteensä 0,479€+1,026€ = 1,505€ per ateria

Loppupohdintaa

Johtopäätöksenä sanoisin, että jos työntekijä käy harvoin lounaalla ja vielä eri paikoissa, säästöt ovat häviävän pienet jos sitäkään. Jos sen sijaan käy usein ja vielä samassa paikassa, sopimusruokailun edut ovat jo tuntuvia.

Tulevaisuudelta odotan kustannustehokasta ja kätevää ratkaisua lounasseteleihin/-saldoon, jolloin myös pienet työnantajat voisivat tarjota etua työntekijöilleen, jotka lounastavat vaihtelevissa paikoissa. Tällä hetkellä kun toimittajien palvelumaksut syövät hyödyt.

Tsemppiä päivääsi yrittäjätoverini!

Artikkelin kuva: Flora / Pexels.com

Tankkaa lisää tietoa asiakkaan oppaastamme